Laitoin molemmat ilmplantit päälle ja kuuntelin induktiolla Boliviassa kuvattua dokumenttia jossa ihmiset kertoivat omia tarinoitaan.
Se oli hyvää harjoittelua koska vain yksi henkilö puhui kerrallaan, portugalia jota en osa sanaakaan.
Jouduin vetämään volyymiä alas vanhasta implantista eli ykkösesta, jotta huomasin kakkosen tuottamaa ääntä. Näin sain sanan sieltä sanan täältä selvää.
Välillä taustalla kuului kaunista kitaransoittoa ja nainen joka lauloi. Olin aivan ihmeissäni koska kuulin selvästi kirkkaita, puhtaita ja korkeita ääniä. Ja kuulin ne kakkosella!
Nukkumaan mentäessä ihailin sitten kahta implanttiani yöpöydällä ja oli käsittämättömän onnellinen olo!
Yöllä heräsin useita kertoja ja päässä pyöri kaikkea mitä olin päivän aikana kokenut! Mieleen tuli että: Hei, minullahan on nyt Concerto-implantti päässä joka on huomattavasti kehittyneempi kuin 14 vuotta sitten asennettu ja se pystyy tuottamaan näitä kauniita ääniä joita olin kuullut dokkarissa.
Aamulla olin viemässä koiriani, Inestä ja Biggeä lenkille ja pidin ainoastaan kakkosta päällä pukiessan päällysvaatteet päälleni. Biggellä on tapana inistä innosta odottaessaan että pääsee lenkille. Kun minä kuulin äänen en tajunnut ollenkaan että se oli Biggen ininä vaan luulin pariston loppuneen palohälyttimesta. Vasta kun laitoin ykkösen päälle kuulin että ääni lähti Biggestä.
Lenkillä kuuntelin tarkkana miltä kaikki kuulostaa. Hiekka narskui kävellessä, tuulen humina puissa kuului mutta liikenteen melua en kuullut lainkaan.
Sitten piti jo lähteä ensimmäiseen säätöön.
Minulta otettiin kuulokäyrä kakkoskorvasta. Hyvin kuulin kaikkien elektrodien tuottamat äänet.
Mutta vaikka äänet kuului hyvin en ole saannut puheesta paljonkaan selvää vielä. Niinpä yllätyin kun näin kuulokäyräni.
Ville hiukan hätääntyi kun kysyin saanko ottaa käyrästäni kuvan.
Onhan kuva ´minun` mutta hän toivoi, ja minä lupasin, että mainitsen ettei äänten kuuleminen näinkin pienellä voimakkuudella tarkoita että saan puheesta selvää. Ja todellakaan en vielä saa!
Puheen erottaminen on aivan toinen asia.
Tuosta lähdettiin sitten tekemään säätöä.
Käytiin taas jokaista elektrodia läpi ja minun piti kertoa milloin äänenvahvuus on mukavalla tasolla. Pitää kuulua vahvana mutta ei saa olla epämielyttävä.
On todella vaikeeta kun siirrytään elektrodista suraavaan ja ääni muuttaa ´väriä`.
Sen lisäksi että taajuus(voi myös kutsua sitä äänenkorkeudeksi) nousee ääni myös muuttaa ´väriä`, vai onko sointu parempi sana ilmaisemaan mitä tarkoitan?
Ja tuosta pitää osata arvioida äänen vahvuutta. Huh huh!
Koska koin tämän vaikeana jaettiin äänet kolmeen, neljän elektrodin ryhmään, ja käytiin yksi tällainen ryhmä kerrallaan läpi. Loppujen lopuksi olimme tyytyväisiä ja kokeiltiin miltä nyt kuulosti kahdella implantilla.
Koin aivan selvästi kuulevani ykkösellä, vaikkakin aistin jotakin pientä ääntä kakkosella.
Niinpä nostettiin kakkosen äänenvoimakkuutta asteittain kunnes en enää osannut arvioda kummalla implantilla kuulin.
Ja siinä se sitten oli.
Nyt odotetaan viikko seuraavaan säätöön.
Illalla tapasin sisäkorvaistutekäyttjien kerhon jäseniä Helsingin Kuuloyhdistyksessä. Meillä oli mukavaa.
Kun vihdoin olin kotona taas kaaduin sänkyyn.
Tänään minulla oli työpäivä ja kuuntelin melkein koko päivän vain kakkosella. Välillä kuitenkin jouduin ottamaan ykkösen käyttöön kun tosiaan oli kuultava mitä minulle sanottiin.
Aivan selvästi kakkosesta on jo hyötyä jopa niin että kun kuuntelen vain ykkösellä koen jo kuulevani huonommin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti